TAKAISINKYTKENTÄ

Me voimme muuttaa itsemme ja koko maailman onnelliseksi - siihen ei tarvita keinotekoisia välineitä, ei mitään stimulantteja. Riittää, että poistamme estävät tekijät, niin sisällämme olevat kuin myös ulkoiset. Se on meidän suuri projektimme.

Moni on tutustunut erilaisiin oppaisiin, joissa kerrotaan onnellisuuteen johtavasta tiestä ja monenlaisista menetelmistä tähän. Näissä korostetaan tavallisesti positiivisen asenteen merkitystä ja vakuutetaan kyseisten toimien riittävän onnellistamaan ihmiset. Todellisuudessa asia ei ihan niin yksinkertaista ole, itseasiassa koko onnellisuuden käsite olisi parempi unohtaa. Ihmiskunta on vuosituhansien saatossa unohtanut lähes täydellisesti, mistä tässä kaikessa onkaan kysymys.

Olemme tottuneet keskittymään selviytymistaisteluun aitoon darwinilaiseen tyyliin. Tähän liittyy myös nämä onnellisuuden saavuttamisen vaatimukset, sisäiset ja ulkoiset. Meiltä on hämärrytetty se tosiasia, että olemme ikuisia olentoja - että meillä on kaikki, mitä tarvitsemme. Meidät on saatu mukaan toivottomaan kilpailuun elämästämme ja tyrkytetty erilaisia vaatimuksia siitä, mitä meidän täytyy ehdottomasti saavuttaa, voidaksemme olla itseemme tyytyväisiä. Tässä onkin se juju - että olisimme tyytyväisiä ja että hyväksymme itsemme.

Me maapallon asukkaat olemme ikuisia olentoja fyysisessä tilassa ja olemme jostain syystä päättäneet käydä läpi fyysisen elämänkierron. Tämä on meidän maapalloprojektimme, jossa jokaisella yksilöllä on oma tehtävänsä. Näihin vuosiin saakka me olemme olleet kiinni omassa yksilöllisessä kehityssuunnitelmassamme, eikä meillä ylipäätään ole ollut paljonkaan liikkumatilaa. Syyn ja seurauksen laki on sanellut melko tarkkaan kohtalomme kussakin elämässä. Vaikka tämä maapallo onkin vapaan tahdon planeetta, niin yksilöllisesti se ei ilmeisesti kovin vapaata meille kuitenkaan ole ollut.

Me olemme kokeneet sadoissa ja jopa tuhansissa elämissämme kaikkea mahdollista, monet näistä kokemuksista vähemmän hauskoja. Kaikista näistä kokemuksista on meille jäänyt muisto, jota olemme kantaneet mukanamme elämästä toiseen. Meille on myös uskoteltu, moniin traumaattisiin tunteisiimme vedoten, että olemme näin ollen erityisen syyllisiä ja pahoja. Uskontommekin on tätä meille takonut kaikin voimin. Olemme nämä sitten omaksuneet, ja uskontojen ja maallisten vallassaolijoitten keskinäiset sopimukset myös varmistaneet tämän pitävän matriisin.

Emme ole syyllisiä

Ajatellanpa omaa ja muiden ihmisten elämää siitä näkökulmasta, että kaikki menneitten elämien ja tämänkertaisen elämän kuviot ovat vain tapahtumia, jotka tapahtuivat - eivät sen enempää, olivat ne ns. moraaliselta kannalta miten vahingollisia tahansa. On myös syytä huomata, että samalla tavalla noista tapahtumista on jäänyt meille yhtä voimakas tunnemuisto, olimmepa sitten kyseisen teon tekijä tai tuon teon kohde. Saman vaikutuksen ne molemmat ovat meihin jättäneet. 

Eli: kun olemme joskus elämiemme aikana tehneet murhan tai joutuneet murhan uhriksi: sama vaikutus. Tämä selittyy myös syyn ja seurauksen lailla - kun henkilö x surmaa y:n, kummallekin jää tästä karmaa eli ristiriita, joka täytyy sovittaa. Joten jossakin seuraavassa elämässä kummankin täytyy saada tuohon tekoon sovitus. Silloin x:n täytyy vastavuoroisesti kokea surmatuksi tulo, ja koska myös y:lle on tapahtumasta jäänyt trauma, hänen täytyy jollain tavoin saada sovitus. On mahdollista, että ehkä seuraavassa elämässä x ja y vain vaihtavat roolia - tappajasta tulee tapettu ja päinvastoin.

Näin tämä piirileikki jatkuu ja jatkuu vaikka kuinka kauaksi tuleviin elämiin. Oli tapahtuma tai tapahtumat mitä tahansa, näistä jää joka tapauksessa jälki, joka tallentuu mieleemme. Sieltä nämä tunnemuistot kumpuavat elämäämme, aiheuttaen kaikenlaisia neurooseja. Nykyisen elämämme fobiat, neuroosit ja kaikenlaiset traumaattiset kokemukset ovat aina menneitten elämien seurausta. 

Olemme painaneet nuo ilkeiltä vaikuttavat tunteet syvälle sisimpäämme, emmekä useinkaan tiedosta näitä tunteita. Emme uskalla nostaa niitä tietoisuuteemme. Silloin ne voivat vapaasti heijastua ulkoisesti toisiin ihmisiin, kun jollain tavoin meidän on nuo sisimmästämme mieleemme työntyvät tunteet käsiteltävä. Toinen vaihtoehto on suunnata ne omaan itseemme, syyllistäen tietoisesti itseämme.

Kaikki nuo tunteet: pelot, syyllisyydet, häpeät, vihat ja vastaavat, ovat juuri niitä, jotka estävät meitä olemasta todella onnellisia tässä elämässä. Tietysti on monia ulkoisia tekijöitä, jotka aiheuttavat köyhyyttä, osattomuutta tai sairautta, mutta ne ovat myös jollakin tavoin yhteydessä menneisiin elämiin, ja joka tapauksessa: sisäisen tasapainon saatuamme myös ulkoiset olosuhteet tasapainottuvat. Muututtuamme sisäisesti, näemme asiat ylimalkaan toisin, kuin ennen. Tämä on tosiasia.

Meidän on kautta aikojen annettu ymmärtää, että menneistä ikävistä tapahtumista tulee kantaa syyllisyyttä, että tavalla tai toisella me itsekukin olemme eri yhteydessä rikkoneet eettisiä ja moraalisia lainalaisuuksia. Tämä on meissä niin lujasti kiinni, että muut väittämät vaikuttavat mahdottomilta. Tämä aika on perustavanlaista muutoksen aikaa ja ihmiskunta alkaa tiedostamaan kaikkea ennen kätkettyä tietoa, eri tavoin tätä tietoa meille kerääntyy. Eräs tärkeimmistä, ellei tärkein tieto on se, että jokaisella meistä on täysin oma henkilökohtainen kehityssuunnitelmansa, jonka olemme laatineet ennen ensimmäistä fyysistä syntymäämme tälle planeetalle. Silloin ymmärrämme, että olemme vapaaehtoisesti ennalta laatineet kaikki sattumuksemme täällä. Mikään ei ole tapahtunut vahingossa.

Nykyisellä tietoisuudellamme meidän on vaikeaa nähdä tätä järkevänä näkemyksenä, koska olemme niin kiinni lineaarisessa aikakäsityksessä. Toiseksi, meillä on käsitys hyvästä ja pahasta, että ne ovat oikeasti olemassa. Korkeammasta perspektiivistä katsoen näitä ei ole, on vain erilaatuisia tapahtumia, jotka värähtelevät eri tavoin. Jos ajattelemme menneitä elämiämme tältä kannalta, että ihmiskunta otti tehtäväkseen tämänlaatuisen tavan kehittää jotain perustavaa itsessään, niin voimme katsella asioita monin tavoin uudelleen. Silloin me voimme ymmärtää paremmin kaikki kokemuksemme ja tunteemme: ei ole hyviä ja pahoja kokemuksia ja tunteita, vain erilaatuisia tunteita ja erilaisia kokemuksia.

Menneisyyden puhdistaminen

Nyt me sitten olemme ihmiskuntana päässeet siihen vaiheeseen, jolloin edellämainittu jälleensyntymisprosessi on mahdollista viimeinkin purkaa ja aloittaa paluumme takaisin alkuperäiseen olemukseemme. Tämä on kokonaisuutena valtava ja vaiheittainen tapahtuma, joka etenee tietyllä tavalla: edelläkävijät avaavat tietä ja seuraava aalto on vuorossa heidän jälkeensä, tai osittain jo samaan aikaan. Tämä perustuu fysiikan lakiin, jossa tietty asia, joka on aiemmin ollut tuntematonta, alkaa ensin selviämään joillekin asian harrastajille. Tämän jälkeen se tulee automaattisesti tutummaksi yhä useammalle, suureksi osaksi noiden ensinmainittujen tien avaajien monenlaisesta vaikutuksesta.

Tämän vuosituhansia kestäneen henkisen pimeyden ajan jälkeen puhdistusprosessin aloittamisessa on ymmärrettävästi omat kommervenkkinsä. Kaiken lisäksi, kun tiedetään tietyn negatiivisen vallassaoloporukan kiihkomielinen vastustus tämmöistä ihmiskunnan muutosta kohtaan, haasteellisuuden tuntu korostuu. He tekevät kaikkensa estääkseen kyseisen suunnanmuutoksen - kylläkin aivan turhaan, sillä valon voima on koko ajan voimistumassa maailmassa, ja sille ei kukaan voi enää mitään. Se etenee kuin juna, joka on päässyt vauhtiin, tai kuin vierivä kivi - miten vain.

Me ihmiset, jotka olemme tähän aikaan täällä maapallolla, olemme kaikki halunneet inkarnoitua tähän elämäämme juuri tämän ainutlaatuisen muutostapahtuman käynnistymisen aikaan. Olemme halunneet päästä kokemaan tämä ihmeellinen käänteentekevä aika henkilökohtaisesti. Sen takia meitä on täällä tähän aikaan näin lukuisasti, joidenkin mielestä jopa liikaakin - samalla meillä kaikilla on myös henkilökohtaisesti mahdollisuus aloittaa oman menneisyytemme puhdistaminen. 

Sikäli nykyinen ajankohta on haasteellinen jo perusteiltaan, koska olemme ajautuneet äärimmäisiin vaikeuksiin monenlaisten globaalien ongelmien vuoksi. Jos ajatellaan tämän psyykkisen puhdistautumisen aloittamista tähän aikaan, niin jo maailman kaikenlaiset älyttömyydet ja mahdottomuudet takaavat sopivan alustan peloille, vihalle sun muineen. Mutta tätä voidaankin ajatella siitä näkökulmasta, että kaikenlaisten katastrofien ym. paineessa nämä meissä piilevät trauman tunteet pääsevät erikoisen hyvin purkautumaan ja sitä kautta voimme tiedostaa ja hyväksyä ne itsessämme. Ja lopulta vapauttaa nuo onnellisuuttamme haittaavat tekijät.

Kyseenalaistamisen keskeinen merkitys

Jälleensyntymiskiertoomme sisältyy monia yksityiskohtia, joista meidän on syytä tietää jotakin. Ensinnäkin, kun olemme taas kerran aloittamassa uutta elämää maan päällä, niin ennen sitä me teemme joitakin sopimuksia ja sitoumuksia, jotka pitkälle määrittävät seuraavaa elämäämme. Esimerkeinä voisivat olla vaikkapa köyhyyssopimus tai sopimus pysyä avioliitossa määrätyn puolison kanssa huolimatta puolisoiden välisistä riitaisuuksista, tai pysyä naimattomana. 

Samaten tällainen sopimus voi olla myös tietyn vaikean sairauden ottaminen itselleen; tästä käytetään myös nimitystä "karmallinen sairaus".  Nämä kaikki sopimukset ovat luonteeltaan henkisiä, ja ne sisältyvät osaltaan yksilöiden kehityssuunnitelmaan. Jälleensyntymisopetuksissa karman käsite on aikojen saatossa hämärtynyt melkoisesti ja siitä on tullut käsitteenä lähinnä hyvien ja pahojen tekojen seuraus - että on "hyvien ja pahojen tekojen karmaa". Tämä suppea näkemys on ollut myös jälleensyntymiseen kauan uskoneilla hinduilla, osoituksena tästä näkemyksestä on absurdi kasti-järjestelmä.

Eiköhän tämänlaatuinen käsitteiden typistäminen ole osoitus nimenomaan valtaapitävän eliitin - uskonnollisen ja maallisen - intresseistä kontrolloida alamaisia lobbaamalla tietoisesti vaillinaisia ja vääristeltyjä malleja, jotka sopivat heidän vallassaoloonsa. Nyt alamme tietää yhä enemmän näistä peitellyistä asioista, myös tästä karma-käsitteestä. Henkilöt ovat voineet yhtä hyvin ottaa esimerkiksi tuon vaikean sairauden kannettavakseen pelkästään kehittyäkseen henkisesti - siinä ei tarvitse olla kysymys jostakin menneen elämän "pahasta" teosta. Voi siinä tietysti olla tuonlaatuisestakin kyse, mutta pointti tässä on, että nämä karma- ja muut käsitteet ovat hyvin moninaisia ja kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä. Ja vaikeatkin sairaudet voivat yhtä hyvin olla täysin karma-käsitteestä riippumattomia, pelkästään osoituksina nykyajan luonnottomasta maailmastamme.

Tärkeintä on kuitenkin tietää, että meillä on nyt aivan erilaisia välineitä selvittää näitä menneisyyden muistojamme. Ihmiskuntaa autetaan tässä mahdollisimman paljon, sillä tarkoitus on yksinkertaisesti muuttaa tämä planeetta ja sen sivilisaatio takaisin valon ja rauhan asuinsijaksi. Aiemmat uskonnolliset ja filosofiset viisaudet saattoivat olla asiaankuuluvia aikanaan, nytkin niistä on löydettävissä ihan järkeviä ajatuksia, joita voidaan soveltaa tähän hetkeen. Toisaalta - miksi käyttää aikansa elänyttä, jos on mahdollisuus ottaa käyttöön uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä, jotka soveltuvat juuri tähän aikaan, kullekin henkilölle juuri hänelle parhaiten sopivia.

Onnellisen ja hyvän elämän etsinnässä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä löytämään se, mitä itseasiassa etsii. Toisin sanoen, kysyen itseltään: "mikä minua ihan oikeasti motivoi"? Tässä tullaan kyseenalaistamisen alueelle, jolloin pyritään katsomaan eri asioita mahdollisiman totuudellisesti, tässä tapauksessa omaa todellista motivaatiota. Jos emme tiedosta sitä, mikä minua todella motivoi, mistä saan todellista iloa, niin emme myöskään löydä todellista onnea elämäämme. Tämän todellisen oman tehtävän löytyminen on suorassa yhteydessä omien sisäisten ehdollistumien purkamisen kanssa. Piilevien sisäisten traumojemme sekaantuessa koko ajan ajatuksiimme ja toimintaamme, kierrämme vain ikuista kehäämme ilman tietoa paremmasta, vaikka se olisi tarjolla.

Jokainen yksilö on tällä hetkellä juuri siinä vaiheessa, missä hänen kuuluukin olla (yksilöllinen kehitystie). Me tiedostamme kullakin hetkellä kaiken, niin sisäisen kuin ulkoisen, tältä pohjalta ja me etenemme itsekukin tämän mukaisesti. Sisäisesti me ohjaudumme näin, oman intuitiomme kautta. Kun henkilö on siinä vaiheessa, jolloin hän on valmis aloittamaan omien sisällään olevien haitallisten tunteiden purkamisen, hän tulee silloin saamaan ohjausta tässä. Tämä purkaminen on pitkällinen ja monivaiheinen prosessi, jonka kestäessä hän alkaa vähitellen huomaamaan tiettyjä muutoksia asenteissaan ja ajatuksissaan - sellaisia positiivisia huomioita itsessään. Silloin hän myös panee merkille monia muutoksia ulkoisessa olemuksessaan, esimerkiksi hän ei ole, kuten ennen, niin sidoksissa siihen, mitä muut mahtavat ajatella hänestä. Silloin hän on myös valmiimpi ajattelemaan omaa elämäänsä itsenäisesti, eikä muiden näkökulmasta kuten tavallisesti olemme tehneet.

Tässä prosessissa on keskeisenä päämääränä hyväksyä itsensä ilman ehtoja, sellaisenaan. Siinä auttaa jo melkoisesti, ainakin älyllisesti, tämä uudenlainen näkemys kaikista menneistä elämistä ja niiden monista kokemuksista, että ne ovat pelkästään oman yksilöllisen kehitystien laatimisen tuloksia käytännössä. Jolloin niistä ei kannata tuntea erityistä syyllisyyttä, vihaa, epätoivoa ym. Se, että olemme kaikki sisäistäneet nuo patoutumamme niin, että ne vaikuttavat olevan osa itseämme, ei muuta niitä muuksi kuin mitä ne ovat, eli pelkkiä patoutuneita tunteita. Niillä ei todellisuudessa ole mitään tekemistä oman itsemme ja perusolemuksemme kanssa.

On syytä huomata, että tunteet sellaisinaan ovat luonnollinen osa nykyistä olemustamme, olemme vain joskus aikoinaan ryhtyneet erottelemaan niitä suotaviin ja epäsuotaviin ja tuominneet nämä epäsuotavat tunteet jollain tavoin epäeettisinä tai moraalittomina. Näin me emme ole hyväksyneet noita "pahoja" tunteita ja olemme siirtäneet ne pois tietoisuudestamme syvälle sismpäämme, jossa ne ovat sitten patoutuneet. Tämä on nimenomaan haitannut meitä kokemasta aitoa ja luonnollista iloa ja onnellisuutta. Tuon puhdistusprosessin edetessä ja alkaessamme hyväksymään itsemme ja tunteemme sellaisenaan, ilman erityisehtoja, löydämme myös elämäämme todellisen ilon ja onnellisuuden. Samalla me vaikutamme koko ihmiskuntaan positiivisesti ja edistämme osaltamme valon lisääntymistä planeetallamme, joka taas heijastuu omaan elämäämme positiivisesti.