ENTISESSÄ ELÄMÄSSÄNI

Kierrän ympyrää

Olemme tottuneet täällä länsimaissa ajattelemaan omaa elämäämme vain yhtenä ainoana - sitten kuolema ja kaikki on ohi. Aiemmin meitä vielä ohjeistettiin uskontomme taholta katsomaan fyysisen kuolemamme jälkeiseen aikaan. Näköaloja annettiin: joko iankaikkinen tuonpuoleinen autuus tai kärsimys. Myöhemmin tätä kärsimyspuolta tuunattiin "siistimmäksi", voidaan sanoa: myyvemmäksi. Tällöin sananselittäjät alkoivat puhua epämääräisemmin käsittein tuosta ennen niin vääjäämättömästä ikuisesta pätsistä.

Nyt näyttää olevan jo edistyneempi kehitysvaihe näissä selityksissä ja jätetään entistä enemmän tilaa omalle ajattelulle. En ole seurannut kristinuskon nykyisiä trendejä sen kummemmin, mutta oletan nykyaikaan paremmin sopivan vapaamman ajattelun pyrkivän esiin myös kristinuskossa, joka on muovannut omaa kulttuuriamme hyvin perusteellisesti. Autoritaarinen tiukan ohjeistuksen aika on 

todellakin ohi, eikä tällainen enää istu nykyajan ihmiseen.

Kuitenkin yksi perusasia tuntuu painavan edelleen vaa'assa, eli yhden ainoan elämän totuus. Jälleensyntymisen mahdollisuus on näissä läntisissä uskonnoissa tabu, kuten aiemminkin. Ollaan joka tapauksessa menossa tässäkin suhteessa parempaan päin, eikä itseänikään uhkaa polttorovio ikuisen kadotuksen lisäksi, kuten joskus aiemmin olisi ollut laita.

Äkkiseltään monelle tavan ihmiselle jälleensyntymisen ajatus näyttäytyy oudolta, eikä se ihme olekaan; niin perusteellisesti tämä lainalaisuus on meiltä hämärrytetty. Muistan itsekin aikoinaan, kun erään esitelmän vetäjä tästä jälleensyntymästä kertoi, että kuinka "mystiseltä" tämä minusta silloin yht'äkkiä kuulosti. Ensimmäisenä silloin mieleeni tulivat oman uskontomme totuudet, vaikka en  ollut mitenkään erityisesti uskonnosta kiinnostunut. Niin tärkeitä oman traditiomme uskomukset vain ovat meille kaikille.

Kuitenkin tämä jälleensyntymän syklisyys on hyvin tavallinen luonnossa ja vaikkapa vuodenaikojen kierrossa: kevään jälkeen seuraa kesä, syksy ja talvi - kunnes taas palataan kevääseen. Syklisyys on samoin planeettojen ja muiden taivaankappaleiden kierrossa ilmenevä perustekijä. Kun alamme seuraamaan uhtä sun toista maailmamme ilmiötä, huomaamme tämän saman toistuvan, yhä uudelleen. Syklisyys siis ilmeisesti onkin kaikkein perustavanlaisin systeemi kaikkialla. Ajan käsite, jonka olemme oppineet käsittämään lineaarisena, aina samaan suuntaan etenevänä, onkin tosiasiassa
nimenomaan syklistä.

Jos kerran kaikki loppujen lopuksi perustuu tällaiseen kiertävään järjestelmään, niin eikö silloin tuntuisi luonnolliselta, että myös ihmisolentojen elämät olisivat samanlaista. Tosiasiassa tämä näkemys jälleensyntymisestä on säilynyt sitkeästi ihmiskunnan mielissä, vaikka sitä on pyritty monissa kulttuureissa järjestelmällisesti hävittämään. Vain hindujen ja buddhalaisten uskonnoissa se on sallittu omina versioinaan. Kun kristinusko muodostettiin joskus 300-luvulla Nikean kokouksen perustalta, niin vasta vuonna 553 keisari Justinianuksen junttaamana se voitiin saattaa laittomaksi ja rangaistavaksi vääräuskoisuudeksi.

Tämän jälkeen jälleensyntymisuskoisten täytyi vetäytyä maan alle, jottei kirkonkirous vain yllätä.
Näin paljon vallassaolijat pelkäsivät tätä näkemystä - sen avulla kun ei voi niin hyvin pelotella alamaisia kuin vaikkapa kristinuskon dogmeilla. Sillä jälleensyntymisusko on mahdollisimman oikeudenmukaista: me kierrämme elämien kierrossa niin kauan, kunnes olemme valmiita päättämään
nykyisen erillisyyskäsityksemme ja valmiita ykseyteen ja eheyteen. Tästä viime kädessä jatkuvien elämiemme kierrossa on kysymys.

Astrologia ja elämien kierto

On tosiasiassa vaikeaa kuvitella astrologian käyttöä ilman jälleensyntymisnäkemystä. Onhan se tietysti mahdollista, mutta siinä tapauksessa täytyy kyllä typistää astrologian käyttöä melkoisesti. Nykyaikana on astrologiaa pystytty laajentamaan aikalailla verrattuna menneisiin vuosisatoihin. 

Muuten, monelle saattaa olla yllätys, että uskonpuhdistaja Martin Luther hyväksyi aikoinaan astrologian varteenotettavana menetelmänä  ihmisten mielen luotaamisessa, hän vain rajasi sitä niin, ettei astrologiaa käytettäisi pelkästään oman egon tukemiseen, vaan nimenomaan terapiamenetelmänä. 

Pelkästään syntymäajan määrittäminen ja siitä aukeava syntymäkartta tukee monien elämien ajatusta.

Miksi vain tunti, pari edemmäs syntymäajassa voi saada kartan näyttämään hyvin toisenlaiselta? Miksi henkilö X:n luonteenpiirteet ja mahdollisuudet tässä ja tuossa ovat niin erilaiset verrattuna henkilö Y:hyn? Miksi monet jo hyvin nuorina omaavat tiettyjä erikoislahjoja? Miksi vesimiehen merkissä syntynyt on melkoisesti erilainen kuin ravun merkin syntymässään saanut?

Perinteinen tiede selittää nämä erilaisuudet geeniteorioiden kautta: kaikki selittyy geeneillä. Jos näin olisi, miksi sitten saman perheen lasten erilaisuudet? Tämä taas selitetään kaiketi isovanhempien vaikutuksella. Shakespearen Kuningas Learia mukaillen: "Tähdet, taivaan tähdet merkitsevät luonteemme ja tiemme; muuten sisarukset eivät voisi muodostua vastakohdikseen kuin yö ja päivä". Geeneillä on selvästi oma osuutensa perimässä, mutta ne eivät ohjaa elämää, kuten virallinen tiede on väittänyt. Nykyaikaisen tieteen tutkimukset ovat tämän kyllä näyttäneet kyllin selvästi.

"Tämä geeni aiheuttaa syöpää" ja "tämä geeni aiheuttaa parkinsonin tautia" - yleisiä väitteitä tätänykyä. Todellisuudessa meillä kaikilla on jokin sairausgeeni latenttina sisällämme, kuitenkin vain murto-osalla se puhkeaa sairaudeksi. Minä itse olen hyvä esimerkki henkilöstä, josta on tosi vaikeaa johtaa tiettyjen erikoisominaisuuksien siirtymistä sukupolvien välillä. Samanlaisia "poikkeustapauksia" on tosiasiassa vaikka kuinka paljon.

Jälleensyntymä ja karman laki

Ihmiset ovat todelliselta olemukseltaan ikuisia sieluja, eivät erillisiä olentoja, eristyksessä kaikesta muusta olevia, kuten me olemme oppineet tuntemaan ja käsittämään. Aikoinaan ihmiskunta alkoi  

kuitenkin eriytymään aiemmasta yhtenäisyyden tilastaan, koska tietyt pimeät voimat omine tiedemiehineen halusivat niin. Kaiketi, saadakseen ihmiskunnan näin valtansa alle, tämä klikki sai kaikenlaisilla pimeillä toimillaan ihmiskunnan energiat laskemaan yhä alemmas. 

Ihmiskunta saatiin eriytymään polarisoimalla kaiken, luomalla geenimanipulaation avulla erilliset sukupuolet, eriyttämällä atomin osat toisistaan. Positiivisesti varautuneen protonin ja negatiivisesti varautuneen neutronin, joista edellinen vastaa miessukupuolta ja jälkimmäinen naissukupuolta. Silloin, Atlantiksen korkeakulttuurin aikaan myös tiede oli korkealla tasolla.

Näin ihmiset omaksuivat vähitellen vastakohtaisuudet tajuntaansa: hyvä ja paha. mies ja nainen, valo ja pimeys, elämä ja kuolema. Varsinkin käsitys, että jokin on hyväksyttävää ja jokin taas ei, sai aikaan syyn ja seurauksen käsitteen ihmiskuntaan. Ihmisten tajunnan laskiessa matalille tasoille, eettisesti haitalliset ilmiöt lisääntyivät. Ristiriidat jäivät ihmisten sisälle, niin ettei niitä voitu enää suorittaa vomassaolevassa elämässä, vaan tämä ristiriita eli karma siirtyi seuraaviin inkarnaatioihin. Tietoisuuden vähetessä myös keinot käsitellä sisäisiä ongelmia loppuivat.

Sen sijaan, että oltaisiin pyritty katsomaan omia tunteita ja eri ilmiöitä sellaisenaan, luotiin arvojärjestelmä siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä tuomittavaa. Näin luotiin moraalinen vastakohtaisuuksiin perustuva käsitys hyvästä ja pahasta. Ei enää ymmärretty, että nyt pahaksi katsottava voi osoittautua tietyssä vaiheessa lopulta hyväksi. Että rajanveto näihin on todellisuudessa mahdotonta. Raamatussa tämä on esitetty jotensakin, että: "...ja näin laki tuli Jumalan ja ihmisen väliin".

Karman laiksi nimetty syyn ja seurauksen laki on myös hämärtynyt sisällöltään, jolloin se on nähty lähinnä rangaistukseen ja palkitsemiseen perustuvana käytäntönä: Kun teet hyviä tekoja, seurauksena on onnellinen seuraava elämä ja pahoja tekoja seuraa rangaistus seuraavissa elämissä. Tällaisenaan ymmärrettynä kyseinen järjestelmä on melkoinen väärinkäsitys tai ainakin pahasti yksinkertaistettu.
Noin ollen se merkitsisi, että kun olet vammainen tässä elämässä, niin olet tehnyt jotakin väärää jossakin edellisessä elämässä. Ei se todellakaan juuri noin tarvitse mennä; on monia erilaisia variaatioita, kuinka eletyn elämän jälkeen tehdään seuraavaan elämään oma erityinen suunnitelma.

Moni voi ottaa ennen seuraavaa elämää kovaltakin tuntuvan elämän itselleen pelkästään kehittyäkseen riittävästi, sillä näin me opimme perusteellisemmin jonkin asian. Kyse on nimenomaan sisäisestä asioiden oppimisesta ja hyväksymisestä. Kaikki tämä ulkoinen saavutuksineen kaikkineen on vain rekvisiittaa - tärkeintä on oppia hyväksymään itsensä sellaisenaan. Tätä kautta kaikki muukin näyttäytyy suopeammassa valossa meille, joka taas tuo myönteistä palautetta myös käytännössä. Tämä syyn ja seurauksen laki on käsitetty melkoisen vääristyneessä muodossa myös hinduilla kastijärjestelmineen. Tottakai tässäkin on ollut ymmärrettävästi mukana valtaeliitin juonet asioitten tietoisessa vääristelyssä oman valtansa pönkittämiseksi.

Uusi aika - uudenlainen ajattelu

Elämme kokonaan uudenlaista aikaa tätänykyä, vaikka ulkoiset tapahtumat ja maailman meno kertoisivat muuta. Tietysti kosmiset lainalaisuudet pätevät edelleen sellaisinaan, samoin varmasti myös syyn ja seurauksen laki. Vastaavuuden laki on samoin edelleen voimassa - tietyn laatuista seuraa samanlaatuinen. Sen sijaan näihin sisältyvä näkemys hyväksyttävästä ja paheksuttavasta on menettämässä entistä yksipuolista merkitystään. Nykyinen tietoisuuden evoluutio on palauttamassa tietoisuuteemme monia vanhoja totuuksia, jotka on unohdettu. Olemme heräämässä viimein ruususen pitkästä univaiheesta kaikilla osa-alueilla, kokonaisvaltaisesti.

Ihmiskunta on oivaltamassa pikkuhiljaa, että kukaan ei tässä kaikessa sekamelskassa ole sen pahemmin syyllinen; oikeasti ei ole voittajia ja häviäjiä. Meillä on vain ollut kaikkine menneine eläminemme toivoton taistelu selviytymisestämme usein mahdottomissa tilanteissa. Jokaisella sielulla on varmasti tarpeeksi asti "pahoja tekoja", aiheutettuja ja saatuja, menneissä elämissään. Jos tämä elämä olisikin iisimpi ja niin muodoin hyväksyttävämpi, niin menneisyydestä kyllä löytyy itse kullakin mihin tahansa myyvään kauhutarinaan kelpaavaa matskua.

Tieto, että jälleensyntymisjärjestelmä on todellisuutta, muuttaa asennoitumistamme moniin keskeisiin asioihin. Kun tiedämme, että palaamme tänne seuraavassa elämässä, ehkä muutaman kymmenen vuoden tauon jälkeen, muuttuu myös ajattelumme omasta vastuustamme maailmamme tilaa kohtaan.
Meille ei enää olekaan aivan yhdentekevää, millaiseen jamaan maailma jää kuollessamme, koska palaamme tänne pian uudelleen. Tästä todellakin huomaamme, miten oikeudenmukaista tämä on:
saamme sen mitä tilaamme. Syyn ja seurauksen laki.

Emme enää tarvitse auktoriteetteja, jotka kylvävät tuomitsemisen ja syyllistämisen siemeniä vastaanotettavaksemme. Raamatun sana synti merkitsee esimerkiksi kreikan kielessä suunnilleen: "olla osumatta pisteeseen", toisin sanoen, olla osumatta maaliin. Olla osumatta keskukseen. Emme ole osuneet omaan keskukseemme, jolloin pääsisimme takaisin eheyden tilaan, pois erillisyydestä. Synti-sanalla ei ole selvästikään Raamatussa tarkoitettu epäeettistä toimintaa, vaan nimenomaan elämistä erillisyydessä. Siispä takaisin taivaalliseen ykseyden ja eheyden tilaan

Näin me olemme tarvinneet jälleensyntymisjärjestelmän karmanlakeineen, saattaaksemme itsemme viimein takaisin tasapainoon. Nykyinen muutoksen ja kaaoksen maailma on osa tuota prosessia: kaiken täytyy ensin hajota, jotta uuden kautta entinen saadaan tasapainon tilaan. Me teemme aina ennen seuraavaa syntymäämme tiettyjä sitovia sopimuksia tietynlaisine tapahtumineen. Nämä ovat niitä sovituksia ja tasapainotuksia edellisistä elämistä. Lisäksi me tuolloin näemme ikäänkuin monitorista seuraavan elämämme tärkeimmät tapahtumat etukäteen. Tällä me kaiketi myös varmistamme, että olemme täysin tietoisia hyväksyessämme seuraavan elämämme kolkotkin tapahtumat.

Jotta tämä show voisi jatkua tämän kaltaisena, asiaan kuuluu, että kaikki mennyt pyyhkiytyy meidän tietoisuudestamme mahdollisimman täydellisesti uuteen elämään mentyämme. Kuitenkin me muistamme jotakin epämääräistä aivan pieninä ollessamme, tästä osoituksena pienten lasten odottamattomat tokaisut, tyyliin: "Et sinä ole minun oikea isä/äiti". Hyvin pian lapsi unohtaa nämäkin menneet kuvajaiset muististaan. Nykyisin käytetään terapiamenetelmänä regressiotekniikoita, joilla asiakas palauttaa edellisiä elämiä mieleensä. Lisäksi on olemassa lukuisia ihmisiä, jotka omaavat erikoistaitoja, palauttaen tarvittaessa itse omia menneisyyden tapahtumiaan.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että me olemme vasta aloittamassa erilaisten uusien ja oudoilta tuntuvien menetelmien ja kykyjen käyttöönottoa, johon menneisyyden palauttamiset osaltaan kuuluvat. Olemme todellakin parhaillaan mukana varsinaisessa evoluution vallankumouksessa.

OMA TAHTO JA KOLLEKTIIVIN VAIKUTUS

 Aurinko - meidän todellinen itsemme

Eri kultturien mytologioissa ja riiteissä  esiintyi usein Aurinko keskeisessä osassa. Nykyisin puhutaan auringonotosta auringonpalvontana ja huipulla olosta "paikasta auringossa". Onhan keskustähtemme todellakin keskeinen monella tapaa, jo pelkästään fyysisen elämän mahdollistajana täällä Maan päällä. Sen fyysinen vaikutus tänne on todella mahtava, varsinkin kun otetaan huomioon välimatka eli noin 150 miljoonaa kilometriä.

Symbolisessa mielessä Aurinko kuvaa meidän todellista olemustamme, joka hohtaa kaikkialle omaa valoaan. Tämä todellinen itsemme on vain jäänyt meiltä tiedostamatta ja tätä olemuksellista pimeyttä on jatkunut tuhansia vuosia. Sen sijaan ihmiskunta on tukeutunut muuhun, ulkopuoliseen: auktoriteetteihin, jumaliin, kanssaihmisiin ja mihin milloinkin, muttei itseensä. Aina Atlantis-mantereen tuhoutumisesta saakka ihmiskunta on joutunut todellisesta itsestään irralleen. Taajuutemme on vajonnut kaikkein alimpaan mahdolliseen tilaan, eikä meillä näin ollen ole ollut todellista käsitystä oikeastaan mistään.

Nyt on ihmiskunnan suuri muutoksen aika alkanut ja Auringon valo saavuttaa kaiken aiemmin pimeyteen jääneen. Meissä sisällämme oleva pimeys samoin kuin planeetallamme vallitseva pimeys voivat avautua ja puhdistautua Auringon säteilyssä. Auringon valtava voima ja sen keskeinen sijainti aurinkokunnassamme - tämä kertoo samalla sen, miten keskeinen merkitys kunkin ihmisen omalla keskuksella on ihmisolennon kokonaisolemuksessa.

Aurinko on omavaloinen, se ei tarvitse tukea muilta. Samoin me ihmiset olemme samalla tavoin omavoimaisia, kun vain tiedostamme sen. Ihmiskunnan pitkä pimeä kausi on hämärtänyt käsityksemme siitä, mikä on mitäkin ja olemme sitä vastoin olleet täysin muiden vietävissä. Nämä muut ovat usein näyttäytyneet meille vahvoilta ja voimakkailta ja me itse taas heikoilta heidän
rinnallaan. Näin olemme antaneet oman luontaisen, aurinkomaisen tahtomme pois ja antaneet sen
sijaan näiden vahvoilta vaikuttavien hallita meitä.

Auringon voima ja Pluton voima

Meissä oleva oma tahto ja voima on nimenomaan se todellinen Itsemme, emme vain ole saaneet sitä esiin kaikkien tunneperäisten ehdollistumiemme takia. Kaikki menneet sadat ja jopa tuhannet jälleensyntymämme ovat jättäneet meihin syvät pelon, ahdistuksen, vihan, syyllisyyden ja häpeän tunteet. Tästä syystä me emme pysty omaksumaan omaa voimaamme ja tahtoamme.

Vallassaolevien ja valtaa haluavien voima näyttäytyy meille todellisena voimakkuutena. Oikeasti se on vain valtaa muihin, ei sen enempää. Astrologisesti tätä kontrollin halua symboloi kaukainen Pluto. Pluto kuvaa valtavaa muutosta ja sen voimaa, alemmalla tasolla taas sen vaikutus on itsensä ja sitä kautta myös kaiken muun hallinta ja kontrollointi. Vahvasti Pluto-sävytteinen ihminen elää jatkuvan tarkkailun ja kontrollinnin vallassa ja siitä johtuen Pluto-ihmiset vaikuttavat erityisen keskittyneiltä. Hän näkee vain ainaisen varuillaanolon välttämättömyyden, jotta voisi varmistaa kaiken oleellisen menevän ikäänkuin automaattisesti.

Kontrollinhalullaan Pluto-ihminen sulkee samalla itseltään luontaista spontaaniuttaan ja luovuuttaan.

Tämä kontrollinhalu johtaa myös muiden kontrolloimiseen ja manipuloimiseen ja sitä kautta todelliseen valtaan kiinni, jos edellytyksiä vain henkilöllä on. Nämä vahvasti Pluto-sävytteiset ihmiset ovat nuoruudessaan ja myös monissa edellisissä elämissään tunteneet joutuneensa alistetuksi. Heillä on omissa vanhemmissaan ollut samanlaisia Pluto-ihmisiä, jotka ovat siirtäneet omaa valta-kompleksiaan lapsilleen. Tämä Pluto-efekti ei ole paljonkaan tietoista, vaan pohjautuu syvällä sisimmässä olevaan tunnemuistoon alistettuna olosta.

Sairas pelon planeetta

Kaikki tämän hetken miljoonat ja miljoonat enemmän ja vähemmän heränneet ihmiset tuntevat yhä herkemmin ihmiskunnan todellisen olotilan, sillä samaan aikaan tietoisuuden avautumisen kanssa voimistuu myös ihmisen syvempi tunnevoima. Yksilö alkaa silloin huomaamaan eri tavoin myös kanssaihmisten pahan olon - heidän monet tunne- ja käyttäytymisvääristymänsä. Tämä selittyy helposti kyseisen heränneen ihmisen omalla psyykkisellä avautumisella; hänen ei enää tarvitse näytellä kaikenlaisia naurettavia rooleja, kuten ennen, vaan hän on yhä enemmän oma todellinen itsensä.

Ihmiskunta on joutunut pakon sanelemana tekemään ja tuntemaan kaikkea mahdollista vääristynyttä, 

sitä ei ole millään voitu välttää. Ihmisten selviäminen keinolla millä hyvänsä viime kädessä, on ollut pysyvä teemamme. Nyt tämä tietoisuuden evoluution vallankumous on merkinnyt samalla sitä, että kukin ihminen herää aina omalla aikataulullaan, jonka me kaikki olemme laatineet itsellemme aikojen alussa, kun ensimmäisen kerran päätimme inkarnoitua tänne Maa-planeetalle.

Olemme yhdessä tekemässä tästä entisestä pelon planeetasta rakkauden planeetan, joksi se alunperin luotiin. Meihin on ympätty, suorastaan kyllästetty kollektiivista paranoiaa, kylvämällä valtaklikin etujen mukaista "tietoa" ja kaikenlaista propagandaa. Kaikki tämän järjestelmän mukainen oleellinen tieto on ollut todellakin vääristelyä ja varsinkin nykyisin täyttä pelleilyä - Shakesperyä mukaillen: "täyttä narrinpeliä kaikki".

Jokaisella ihmisellä on todellakin oma tahto ja voima, ja tulla siksi joka hän perimmältään on. Meidät on vain viety omaksumaan joitain sekavia näkemyksiä; että me olisimme muka "laumaeläimiä" ja muuta vastaavaa, jotka saisivat ihmiset näkemään itsensä heikkoina paimennettavina. Olemme kyllä omaksuneet kaiken tietomme ja kaikki näkemyksemme ja uskomuksemme ulkopuoleltamme ja olemme samaistuneet muihin, kuvitellen että tällainen on tarkoituksenmukaista. Ja että se olisi selviytymisemme kannalta välttämätöntä. Lisäksi on auktoriteettien suulla painotettu vastaavanlaista
asennoitumista vastuulliseksi ja luonnolliseksi.

Tästä sitten on vedetty suora johtopäätös, että olisimme sitä vastuullisempia ja yhteiskuntakelpoisempia, mitä uskollisemmin omaksuisimme tämän yleisen mukautuvaisuuden ja tottelevaisuuden. Niin että mahdollisimman vähän ajattelisimme omalla järjellämme asioita, soveltaen näin kaikkea omaksumaamme. Totta totisesti, me olemme todellakin oppineet tämän juuri näin! Olemme menneet tähän kaikkeen juuri siten, kuin vallanhaluiset ja muiden yläpuolelle pyrkivät ovatkin halunneet. Että olisimme mahdollisimman sitovasti koukussa heihin ja heidän kaikenlaisiin vehkeilyihinsä.

Kun jo lapsesta saakka ihminen opetetaan tähän pakkopullaan ja saa sitä yllinkyllin, niin johan on suoranainen ihme, jos oman järjen ja oman tahdon käytön taito ei katoa. Olemme näin saaneet tämän vankilamaailman kaikkine tykötarpeineen, jota ovat johtaneet psykoottisesti latautuneet veijarit.
Pelon ja korruption voimin on sitten näitä yhteiskunnan "vastuullisia" avainhenkilöitä maailman todellisten valtiaiden eli raharikkaiden toimesta johdettu.

Vankilasta vapauteen

Olemme jo siirtyneet kalojen ajasta vesimiehen aikakauteen. Kalojen merkki, joka alkoi jonkin verran ennen ajanlaskumme alkua, symboloi ymmärtäväisyyttä, mutta myös mukautuvaisuutta.

Tällä aikakaudella oli siis tavallistakin helpompaa manipuloida ihmiset mukautumaan ja samaistumaan kollektiiviin. Alkanut vesimiehen aika on sen sijaan vapauden ja muutosvalmiuden aikaa. Vesimiehen hallitsija-planeetta on vapauden ja kyseenalaistamisen symboli Uranus. Yksilöllisyyden merkitys tällöin korostuu - pois kollektiivista yksilöllisyyteen. Tässä on hyvä huomata, että tämä yksilöllisyys ei ole yhtä kuin itsekkyys. Todellinen oman yksilöllisyyden ja oman tahdon löytäminen vie päinvastoin kohti vastuuta itsestä ja sitä myöten muista.

Tälle ajalle on ollut tunnusomaista löytää jokin muista erottuva merkitys omalle toiminnalleen, jokin  

muu kuin kuuluminen laumaan - käsite, joka nykymaailmassa on muodostunut syvästi kaihdettavaksi. Se on näkynyt selvimmin omaehtoisena käyttäytymisenä ja esimerkiksi pukeutumisena ja muina ulkoisina erikoisuuksina. Huomionherättäminen ei enää tunnukaan olevan niin vaarallista kuin ennen, irtiottoja laumakäyttäytymisestä näkee yhä enemmän. Tietysti tällaisena murroskautena kaikenlaiset liioittelut ja ääri-ilmiöt kuuluvat asiaan, ne on syytä vain hyväksyä ajan merkkeinä, Uranus kun ilmentää myös provosoivuutta ja kapinamentaliteettia.

Saturnuksen - pysyvyyden ja vakauden tunnuksen - takana Auringosta katsoen, ovat todelliset muutoksen planeetat: Uranus, Neptunus ja Pluto (joka on virallisesti alennettu planetoidiksi).
Nämä siirtävät muutosprosessia niin, että ensin Uranus toimii herättäjänä ja kyseenalaistajana. Tämän jälkeen henkisyyden planeetta Neptunus alkaa ikäänkuin hajauttaa tietoisuutta omalla huomaamattomalla tavallaan. Pluton tehtävänä on toimia transformaation toteuttajana. Toisin sanoen:
Uranuksen ja Neptunuksen pohjatyön jälkeen vuorossa on Pluton kaiken muuttava vaikutus.

Oman tahdon käyttöönotto

Elämme tällä hetkellä käänteentekeviä aikoja, josta sekava ja kaoottinen maailmantilanne kertoo omalla tavallaan. Vanhat rakenteet ovat hajoamassa ja uusi maailma ei vielä pääse ilmentymään muuten kuin viitteellisesti. Edellä kulkevat ovat jo pitkällä tien raivaamistalkoissa ja kuten vuosien takaisessa laulussa sama ilmaistaan: "trikoot on riskillä rumat". He ovat jo vapautuneet suuresta osasta oman tahdon käyttöä haittaavasta kollektiivisesta melusta ja siihen samaistumisesta. Kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tämä aika ei ole suinkaan vetäytymisen aikaa.

Uskonnoissa on teemana ollut pikemminkin maailmasta vetäytyminen ja irrottautuminen fyysisesti ulkoisesta hälystä. Ehkä se on muinoin ollut paikallaan oman todellisen itsensä löytymisessä, mutta nyt päänsä pensaaseen laittaminen ei yksinkertaisesti onnistu. Jokaista tullaan joka tapauksessa herättelemään tavalla tai toisella. Tämä nyt meneillään oleva tietoisuuden vallankumous on nimenomaan kokonaisvaltainen prosessi, jossa kaikki limittyy kaikkeen. Sitä kuvaa astrologisesti 

vuonna 1977 löydetty Kheiron-planetoidi, jonka merkitys on kokonaisvaltaisen muutoksen ilmentäminen, jossa vanhat unohtuneet tiedot ja taidot yhdistyvät uusiin innovaatioihin.

Yksi ja toinen yksilö tällä hetkellä tuntee omalla tavallaan heräämisen oireita itsessään. Moni alkaa tuntea outoja vieraantumisen tuntoja ja tavanomaiset touhut eivät silloin vaikuta enää siltä mitä ne olivat ennen. Motivaatio saattaa heiketä siinä, missä ennen oli mieltä. Muutoksen merkit ovat kaikkialla tunnettavissa ja nähtävillä. Jokaisella on aivan oma yksilöllinen aikataulunsa ja oma erityinen tiensä tässä muutoksen palapelissä. Se mikä on hyvä yhdelle, ei sitä ole välttämättä toiselle. Samoin yksityiskohtainen neuvojen antaminen edistyneemmältä yksilöltä ei näinollen ole mahdollista, kuten ennen.

Jokaisen on vain alettava kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään tarkemmalla korvalla, eikä ole syytä liikaa ottaa vaikutteita toisilta. Tämä on uranusmaista yksilöllisyyden aikaa, todellista vesimiehen aikaa. Siihen sisältyy mahdollisimman monen vanhan totuuden kyseenalaistaminen, luottaen omaan sisäiseen viisauteensa. Tästä muutoksesta ei kannata kuitenkaan tehdä liian vakavaa ja totista touhua, vaan on syytä muistaa iloita kaikesta mahdollisesta asiasta omassa elämässään. Kun pyrimme suhtautumaan kiitollisin mielin ja huumoria unohtamatta kaikkeen vakavaankin, pysymme tällöin paremmin maadoittuneena kaiken nykyisen melun ja kaaoksen keskellä.