OMA TAHTO JA KOLLEKTIIVIN VAIKUTUS

 Aurinko - meidän todellinen itsemme

Eri kultturien mytologioissa ja riiteissä  esiintyi usein Aurinko keskeisessä osassa. Nykyisin puhutaan auringonotosta auringonpalvontana ja huipulla olosta "paikasta auringossa". Onhan keskustähtemme todellakin keskeinen monella tapaa, jo pelkästään fyysisen elämän mahdollistajana täällä Maan päällä. Sen fyysinen vaikutus tänne on todella mahtava, varsinkin kun otetaan huomioon välimatka eli noin 150 miljoonaa kilometriä.

Symbolisessa mielessä Aurinko kuvaa meidän todellista olemustamme, joka hohtaa kaikkialle omaa valoaan. Tämä todellinen itsemme on vain jäänyt meiltä tiedostamatta ja tätä olemuksellista pimeyttä on jatkunut tuhansia vuosia. Sen sijaan ihmiskunta on tukeutunut muuhun, ulkopuoliseen: auktoriteetteihin, jumaliin, kanssaihmisiin ja mihin milloinkin, muttei itseensä. Aina Atlantis-mantereen tuhoutumisesta saakka ihmiskunta on joutunut todellisesta itsestään irralleen. Taajuutemme on vajonnut kaikkein alimpaan mahdolliseen tilaan, eikä meillä näin ollen ole ollut todellista käsitystä oikeastaan mistään.

Nyt on ihmiskunnan suuri muutoksen aika alkanut ja Auringon valo saavuttaa kaiken aiemmin pimeyteen jääneen. Meissä sisällämme oleva pimeys samoin kuin planeetallamme vallitseva pimeys voivat avautua ja puhdistautua Auringon säteilyssä. Auringon valtava voima ja sen keskeinen sijainti aurinkokunnassamme - tämä kertoo samalla sen, miten keskeinen merkitys kunkin ihmisen omalla keskuksella on ihmisolennon kokonaisolemuksessa.

Aurinko on omavaloinen, se ei tarvitse tukea muilta. Samoin me ihmiset olemme samalla tavoin omavoimaisia, kun vain tiedostamme sen. Ihmiskunnan pitkä pimeä kausi on hämärtänyt käsityksemme siitä, mikä on mitäkin ja olemme sitä vastoin olleet täysin muiden vietävissä. Nämä muut ovat usein näyttäytyneet meille vahvoilta ja voimakkailta ja me itse taas heikoilta heidän
rinnallaan. Näin olemme antaneet oman luontaisen, aurinkomaisen tahtomme pois ja antaneet sen
sijaan näiden vahvoilta vaikuttavien hallita meitä.

Auringon voima ja Pluton voima

Meissä oleva oma tahto ja voima on nimenomaan se todellinen Itsemme, emme vain ole saaneet sitä esiin kaikkien tunneperäisten ehdollistumiemme takia. Kaikki menneet sadat ja jopa tuhannet jälleensyntymämme ovat jättäneet meihin syvät pelon, ahdistuksen, vihan, syyllisyyden ja häpeän tunteet. Tästä syystä me emme pysty omaksumaan omaa voimaamme ja tahtoamme.

Vallassaolevien ja valtaa haluavien voima näyttäytyy meille todellisena voimakkuutena. Oikeasti se on vain valtaa muihin, ei sen enempää. Astrologisesti tätä kontrollin halua symboloi kaukainen Pluto. Pluto kuvaa valtavaa muutosta ja sen voimaa, alemmalla tasolla taas sen vaikutus on itsensä ja sitä kautta myös kaiken muun hallinta ja kontrollointi. Vahvasti Pluto-sävytteinen ihminen elää jatkuvan tarkkailun ja kontrollinnin vallassa ja siitä johtuen Pluto-ihmiset vaikuttavat erityisen keskittyneiltä. Hän näkee vain ainaisen varuillaanolon välttämättömyyden, jotta voisi varmistaa kaiken oleellisen menevän ikäänkuin automaattisesti.

Kontrollinhalullaan Pluto-ihminen sulkee samalla itseltään luontaista spontaaniuttaan ja luovuuttaan.

Tämä kontrollinhalu johtaa myös muiden kontrolloimiseen ja manipuloimiseen ja sitä kautta todelliseen valtaan kiinni, jos edellytyksiä vain henkilöllä on. Nämä vahvasti Pluto-sävytteiset ihmiset ovat nuoruudessaan ja myös monissa edellisissä elämissään tunteneet joutuneensa alistetuksi. Heillä on omissa vanhemmissaan ollut samanlaisia Pluto-ihmisiä, jotka ovat siirtäneet omaa valta-kompleksiaan lapsilleen. Tämä Pluto-efekti ei ole paljonkaan tietoista, vaan pohjautuu syvällä sisimmässä olevaan tunnemuistoon alistettuna olosta.

Sairas pelon planeetta

Kaikki tämän hetken miljoonat ja miljoonat enemmän ja vähemmän heränneet ihmiset tuntevat yhä herkemmin ihmiskunnan todellisen olotilan, sillä samaan aikaan tietoisuuden avautumisen kanssa voimistuu myös ihmisen syvempi tunnevoima. Yksilö alkaa silloin huomaamaan eri tavoin myös kanssaihmisten pahan olon - heidän monet tunne- ja käyttäytymisvääristymänsä. Tämä selittyy helposti kyseisen heränneen ihmisen omalla psyykkisellä avautumisella; hänen ei enää tarvitse näytellä kaikenlaisia naurettavia rooleja, kuten ennen, vaan hän on yhä enemmän oma todellinen itsensä.

Ihmiskunta on joutunut pakon sanelemana tekemään ja tuntemaan kaikkea mahdollista vääristynyttä, 

sitä ei ole millään voitu välttää. Ihmisten selviäminen keinolla millä hyvänsä viime kädessä, on ollut pysyvä teemamme. Nyt tämä tietoisuuden evoluution vallankumous on merkinnyt samalla sitä, että kukin ihminen herää aina omalla aikataulullaan, jonka me kaikki olemme laatineet itsellemme aikojen alussa, kun ensimmäisen kerran päätimme inkarnoitua tänne Maa-planeetalle.

Olemme yhdessä tekemässä tästä entisestä pelon planeetasta rakkauden planeetan, joksi se alunperin luotiin. Meihin on ympätty, suorastaan kyllästetty kollektiivista paranoiaa, kylvämällä valtaklikin etujen mukaista "tietoa" ja kaikenlaista propagandaa. Kaikki tämän järjestelmän mukainen oleellinen tieto on ollut todellakin vääristelyä ja varsinkin nykyisin täyttä pelleilyä - Shakesperyä mukaillen: "täyttä narrinpeliä kaikki".

Jokaisella ihmisellä on todellakin oma tahto ja voima, ja tulla siksi joka hän perimmältään on. Meidät on vain viety omaksumaan joitain sekavia näkemyksiä; että me olisimme muka "laumaeläimiä" ja muuta vastaavaa, jotka saisivat ihmiset näkemään itsensä heikkoina paimennettavina. Olemme kyllä omaksuneet kaiken tietomme ja kaikki näkemyksemme ja uskomuksemme ulkopuoleltamme ja olemme samaistuneet muihin, kuvitellen että tällainen on tarkoituksenmukaista. Ja että se olisi selviytymisemme kannalta välttämätöntä. Lisäksi on auktoriteettien suulla painotettu vastaavanlaista
asennoitumista vastuulliseksi ja luonnolliseksi.

Tästä sitten on vedetty suora johtopäätös, että olisimme sitä vastuullisempia ja yhteiskuntakelpoisempia, mitä uskollisemmin omaksuisimme tämän yleisen mukautuvaisuuden ja tottelevaisuuden. Niin että mahdollisimman vähän ajattelisimme omalla järjellämme asioita, soveltaen näin kaikkea omaksumaamme. Totta totisesti, me olemme todellakin oppineet tämän juuri näin! Olemme menneet tähän kaikkeen juuri siten, kuin vallanhaluiset ja muiden yläpuolelle pyrkivät ovatkin halunneet. Että olisimme mahdollisimman sitovasti koukussa heihin ja heidän kaikenlaisiin vehkeilyihinsä.

Kun jo lapsesta saakka ihminen opetetaan tähän pakkopullaan ja saa sitä yllinkyllin, niin johan on suoranainen ihme, jos oman järjen ja oman tahdon käytön taito ei katoa. Olemme näin saaneet tämän vankilamaailman kaikkine tykötarpeineen, jota ovat johtaneet psykoottisesti latautuneet veijarit.
Pelon ja korruption voimin on sitten näitä yhteiskunnan "vastuullisia" avainhenkilöitä maailman todellisten valtiaiden eli raharikkaiden toimesta johdettu.

Vankilasta vapauteen

Olemme jo siirtyneet kalojen ajasta vesimiehen aikakauteen. Kalojen merkki, joka alkoi jonkin verran ennen ajanlaskumme alkua, symboloi ymmärtäväisyyttä, mutta myös mukautuvaisuutta.

Tällä aikakaudella oli siis tavallistakin helpompaa manipuloida ihmiset mukautumaan ja samaistumaan kollektiiviin. Alkanut vesimiehen aika on sen sijaan vapauden ja muutosvalmiuden aikaa. Vesimiehen hallitsija-planeetta on vapauden ja kyseenalaistamisen symboli Uranus. Yksilöllisyyden merkitys tällöin korostuu - pois kollektiivista yksilöllisyyteen. Tässä on hyvä huomata, että tämä yksilöllisyys ei ole yhtä kuin itsekkyys. Todellinen oman yksilöllisyyden ja oman tahdon löytäminen vie päinvastoin kohti vastuuta itsestä ja sitä myöten muista.

Tälle ajalle on ollut tunnusomaista löytää jokin muista erottuva merkitys omalle toiminnalleen, jokin  

muu kuin kuuluminen laumaan - käsite, joka nykymaailmassa on muodostunut syvästi kaihdettavaksi. Se on näkynyt selvimmin omaehtoisena käyttäytymisenä ja esimerkiksi pukeutumisena ja muina ulkoisina erikoisuuksina. Huomionherättäminen ei enää tunnukaan olevan niin vaarallista kuin ennen, irtiottoja laumakäyttäytymisestä näkee yhä enemmän. Tietysti tällaisena murroskautena kaikenlaiset liioittelut ja ääri-ilmiöt kuuluvat asiaan, ne on syytä vain hyväksyä ajan merkkeinä, Uranus kun ilmentää myös provosoivuutta ja kapinamentaliteettia.

Saturnuksen - pysyvyyden ja vakauden tunnuksen - takana Auringosta katsoen, ovat todelliset muutoksen planeetat: Uranus, Neptunus ja Pluto (joka on virallisesti alennettu planetoidiksi).
Nämä siirtävät muutosprosessia niin, että ensin Uranus toimii herättäjänä ja kyseenalaistajana. Tämän jälkeen henkisyyden planeetta Neptunus alkaa ikäänkuin hajauttaa tietoisuutta omalla huomaamattomalla tavallaan. Pluton tehtävänä on toimia transformaation toteuttajana. Toisin sanoen:
Uranuksen ja Neptunuksen pohjatyön jälkeen vuorossa on Pluton kaiken muuttava vaikutus.

Oman tahdon käyttöönotto

Elämme tällä hetkellä käänteentekeviä aikoja, josta sekava ja kaoottinen maailmantilanne kertoo omalla tavallaan. Vanhat rakenteet ovat hajoamassa ja uusi maailma ei vielä pääse ilmentymään muuten kuin viitteellisesti. Edellä kulkevat ovat jo pitkällä tien raivaamistalkoissa ja kuten vuosien takaisessa laulussa sama ilmaistaan: "trikoot on riskillä rumat". He ovat jo vapautuneet suuresta osasta oman tahdon käyttöä haittaavasta kollektiivisesta melusta ja siihen samaistumisesta. Kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tämä aika ei ole suinkaan vetäytymisen aikaa.

Uskonnoissa on teemana ollut pikemminkin maailmasta vetäytyminen ja irrottautuminen fyysisesti ulkoisesta hälystä. Ehkä se on muinoin ollut paikallaan oman todellisen itsensä löytymisessä, mutta nyt päänsä pensaaseen laittaminen ei yksinkertaisesti onnistu. Jokaista tullaan joka tapauksessa herättelemään tavalla tai toisella. Tämä nyt meneillään oleva tietoisuuden vallankumous on nimenomaan kokonaisvaltainen prosessi, jossa kaikki limittyy kaikkeen. Sitä kuvaa astrologisesti 

vuonna 1977 löydetty Kheiron-planetoidi, jonka merkitys on kokonaisvaltaisen muutoksen ilmentäminen, jossa vanhat unohtuneet tiedot ja taidot yhdistyvät uusiin innovaatioihin.

Yksi ja toinen yksilö tällä hetkellä tuntee omalla tavallaan heräämisen oireita itsessään. Moni alkaa tuntea outoja vieraantumisen tuntoja ja tavanomaiset touhut eivät silloin vaikuta enää siltä mitä ne olivat ennen. Motivaatio saattaa heiketä siinä, missä ennen oli mieltä. Muutoksen merkit ovat kaikkialla tunnettavissa ja nähtävillä. Jokaisella on aivan oma yksilöllinen aikataulunsa ja oma erityinen tiensä tässä muutoksen palapelissä. Se mikä on hyvä yhdelle, ei sitä ole välttämättä toiselle. Samoin yksityiskohtainen neuvojen antaminen edistyneemmältä yksilöltä ei näinollen ole mahdollista, kuten ennen.

Jokaisen on vain alettava kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään tarkemmalla korvalla, eikä ole syytä liikaa ottaa vaikutteita toisilta. Tämä on uranusmaista yksilöllisyyden aikaa, todellista vesimiehen aikaa. Siihen sisältyy mahdollisimman monen vanhan totuuden kyseenalaistaminen, luottaen omaan sisäiseen viisauteensa. Tästä muutoksesta ei kannata kuitenkaan tehdä liian vakavaa ja totista touhua, vaan on syytä muistaa iloita kaikesta mahdollisesta asiasta omassa elämässään. Kun pyrimme suhtautumaan kiitollisin mielin ja huumoria unohtamatta kaikkeen vakavaankin, pysymme tällöin paremmin maadoittuneena kaiken nykyisen melun ja kaaoksen keskellä.